Geeniterapia näköhermon uudistamiseen: PTEN/mTOR:n, KLF:ien ja Sox11:n modulointi
Johdanto Näönmenetys näköhermovauriosta tai glaukoomasta johtuu siitä, että verkkokalvon ganglionisoluista (RGC) ei kasva uusia aksoneita. Aikuisilla...
Syvällistä tutkimusta ja asiantuntijaoppaita näön terveyden ylläpitämiseen.
Johdanto Näönmenetys näköhermovauriosta tai glaukoomasta johtuu siitä, että verkkokalvon ganglionisoluista (RGC) ei kasva uusia aksoneita. Aikuisilla...
Immunogeenisuus tarkoittaa jonkin aineen kykyä laukaista immuunijärjestelmän vaste, eli saada keho tunnistamaan ja reagoimaan siihen. Tällainen reaktio voi olla hyödyllinen, esimerkiksi rokotteissa, tai haitallinen, jos se heikentää hoitoa tai aiheuttaa tulehdusta. Immunogeenisuus koskee erilaisia aineita kuten proteiineja, viruksia ja lääkkeitä, joita elimistö saattaa pitää vieraana. Kun immuunijärjestelmä tunnistaa aineen, se voi muodostaa vasta-aineita, aktivoida soluja ja aiheuttaa paikallista tai yleisoireista tulehdusta. Tämän vuoksi immunogeenisuus arvioidaan tarkasti uusissa lääkkeissä ja hoidoissa, jotta tiedetään, miten turvallisia ja tehokkaita ne ovat. Korkea immunogeenisuus voi heikentää hoidon vaikutusta, koska immuunivaste tuhoaa tai poistaa hoitoainetta ennen kuin se ehtii toimia. Se voi myös aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten allergisia reaktioita, tulehduksia tai systeemisiä oireita. Tutkijat pyrkivät pienentämään immunogeenisyyttä muokkaamalla lääkeaineita, valitsemalla vähemmän reagoivia kuljettimia tai käyttämällä tilapäisiä immunosuppressiivisia keinoja. Immunogeenisuuden ymmärtäminen on tärkeää myös rokotteiden, biologisten lääkkeiden ja geneettisten hoitojen suunnittelussa. Potilaan yksilölliset tekijät, kuten aiemmat altistukset ja geneettinen tausta, vaikuttavat siihen, miten voimakkaan immuunivasteen hän saa.