Keinotekoinen näkö loppuvaiheen glaukoomassa: Verkkokalvo- vs. Aivokuoriproteesit
Keinotekoinen näkö loppuvaiheen glaukoomassa: Verkkokalvo- vs. Aivokuoriproteesit Pitkälle edennyt glaukooma tuhoaa näköhermon ja verkkokalvon ganglio...
Syvällistä tutkimusta ja asiantuntijaoppaita näön terveyden ylläpitämiseen.
Keinotekoinen näkö loppuvaiheen glaukoomassa: Verkkokalvo- vs. Aivokuoriproteesit Pitkälle edennyt glaukooma tuhoaa näköhermon ja verkkokalvon ganglio...
Verkkokalvoproteesi on laite, joka asennetaan verkkokalvon läheisyyteen tai sen pinnalle korvaamaan vaurioituneita valoa aistivia soluja. Laite vastaanottaa kuvan joko suoraan valosta tai ulkoisesta kamerasta ja muuntaa sen sähköisiksi signaaleiksi, jotka aktivoivat jäljellä olevia verkkokalvon hermosoluja. Sen tavoitteena on antaa käyttäjälle perusvisuaalista tietoa, kuten valonlähteiden sijainnit, kontrastit ja yksinkertaiset muodot. Verkkokalvoproteesin toiminta edellyttää usein, että osa verkkokalvon hermoyhteyksistä on yhä elossa, koska laite hyödyntää niitä välittääkseen viestin aivoihin. Tämä ratkaisu on merkittävä, koska se tarjoaa hoitomahdollisuuden ihmisille, joiden silmä on vaurioitunut mutta aivojen näköjärjestelmä pystyy vastaanottamaan signaaleja. Verkkokalvoproteesi voi parantaa liikkumista, auttaa esineiden löytämisessä ja lisätä arjen turvallisuutta, vaikka saavutettu näkö on yleensä rajallinen. Asennus vaatii silmäkirurgian ja huomattavaa kuntoutusta, jotta aivot oppivat tulkitsemaan laitteesta tulevaa informaatiota. Tutkimuksessa pyritään pienentämään elektrodeja, parantamaan kuvankäsittelyä ja pidentämään laitteiden käyttöikää. Rajoituksia ovat myös hinta, mahdolliset komplikaatiot ja yksilöiden väliset erot hyödynsaannissa.