Glaukooman IOP-riippumattoman neuroprotektion kehitysnäkymät vuosille 2024–2025
Geeniterapioita tutkitaan myös neurotroofisten signaalien toimittamiseksi. Yksi innovatiivinen lähestymistapa suunnitteli pysyvästi aktiivisen...
Syvällistä tutkimusta ja asiantuntijaoppaita näön terveyden ylläpitämiseen.
Geeniterapioita tutkitaan myös neurotroofisten signaalien toimittamiseksi. Yksi innovatiivinen lähestymistapa suunnitteli pysyvästi aktiivisen...
Mikroglia on keskushermoston ja verkkokalvon oma immuunisolu, joka toimii kuin paikallinen siivooja ja valvoja. Ne liikkuvat kudoksessa, tunnistavat vaurioituneita soluja, syövät soluja ja roskia (fagosytoosi) sekä erittävät viestiaineita, jotka säätelevät tulehdusta. Mikroglian toiminta on tärkeää aivojen ja silmän normaalille kehitykselle, esimerkiksi synapsien karsiminen tapahtuu niiden avulla. Kun kudoksiin tulee vaurio tai infektio, mikroglia aktivoituu ja pyrkii suojaamaan, mutta pitkäaikainen tai liiallinen aktivaatio voi olla haitallista. Pitkäaikainen tulehdus mikrogliassa voi johtaa hermosolujen vaurioitumiseen ja osaltaan edistää neurodegeneratiivisia sairauksia. Tutkimuksessa pyritään löytämään keinoja hillitä haitallista mikroglia-aktivaatiota ilman, että niiden suojaava rooli katoaa. Mikroglian toiminnan säätely on siksi lupaava kohde hoidoille, jotka pyrkivät estämään hermosolujen kuolemaa. Ymmärtämällä mikroglian kaksijakoisen roolin voimme kehittää tarkempia ja turvallisempia hoitomuotoja aivo- ja silmäsairauksissa.