Aiheuttaako glaukooma päänsärkyä?
Toisaalta jotkut glaukooman muodot aiheuttavat pään kipua. Alla vertaamme kivutonta ”hidasta” glaukoomaa kivuliaisiin ”nopeisiin” glaukoomiin ja...
Syvällistä tutkimusta ja asiantuntijaoppaita näön terveyden ylläpitämiseen.
Toisaalta jotkut glaukooman muodot aiheuttavat pään kipua. Alla vertaamme kivutonta ”hidasta” glaukoomaa kivuliaisiin ”nopeisiin” glaukoomiin ja...
Migreeni on toistuva päähän kohdistuva pistävä tai jyskyttävä päänsärky, joka voi kestää muutamasta tunnista useisiin vuorokausiin. Usein siihen liittyy pahoinvointi, oksentelu sekä valo- ja ääniyliherkkyys, minkä takia ihminen haluaa vetäytyä pimeään ja hiljaiseen tilaan. Joillakin ihmisillä kohtaukseen liittyy aura, eli väliaikaisia näköhäiriöitä tai muita aistimuksia, jotka ennakoivat kipua. Migreenin tarkka syy ei ole täysin selvillä, mutta siihen vaikuttavat aivojen hermosolujen ja verisuonten toiminnan muutokset sekä perinnöllinen alttius. Migreeni esiintyy eri muodoissa ja vaihtelee voimakkuudeltaan ja kestoiltaan yksilöittäin. Laadukas hoito ja elintapojen muutokset voivat vähentää kohtauksia ja parantaa elämänlaatua ihmisellä, joka kärsii migreenistä. Lääkkeitä käytetään sekä kohtauksen akuutissa hoidossa että estolääkityksenä pitämään migreenit harvempina tai lyhyempinä. Tuntemalla omat laukaisevat tekijät, kuten stressi, unen puute, ruokailutottumukset tai tietty ruoka, voi oppia ennaltaehkäisemään osan kohtauksista. Lievissä tapauksissa lepo ja tarvittaessa kipulääke voivat riittää, mutta toistuvissa tai vaikeissa tilanteissa kannattaa hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Oikea diagnoosi on tärkeä, koska eri päänsärkytyypit tarvitsevat erilaista hoitoa. Migreeni voi vaikuttaa arkielämään, työkykyyn ja ihmissuhteisiin, joten sen tunnistaminen ja hoitaminen ovat merkittäviä hyvinvoinnin kannalta.