Koentsyymi Q10 mitokondrion apuaineena glaukoomassa ja elinikäisen terveyden edistämisessä
Johdanto Glaukooma on etenevä näköhermosairaus, jolle on tunnusomaista verkkokalvon gangliosolujen (RGC) kuolema ja näkökentän heikkeneminen (pmc.ncbi...
Hapettumisstressi
Syvällistä tutkimusta ja asiantuntijaoppaita näön terveyden ylläpitämiseen.
hapettumisstressi
Hapettumisstressi tarkoittaa tilaa, jossa elimistön reaktiivisten happilajien tuotanto ylittää sen puolustusjärjestelmien, kuten antioksidanttien, kyvyn neutraloida niitä. Reaktiiviset happilajit syntyvät luonnollisesti esimerkiksi energiantuotannossa mitokondrioissa, mutta niitä voi syntyä lisää myös tupakoinnista, saasteista, uv-säteilystä ja tulehduksesta. Kun näitä molekyylejä on liikaa, ne voivat vaurioittaa solujen rasvoja, proteiineja ja perimää, mikä heikentää solujen toimintaa. Pitkällä aikavälillä jatkuva hapettumisstressi on yhdistetty ikääntymiseen ja moniin kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä neurodegeneratiivisiin sairauksiin. Elimistön oma antioksidanttisuoja koostuu entsyymeistä ja molekyyleistä, kuten glutationista, sekä ravinnosta saatavista vitamiineista ja muista yhdisteistä. Monipuolinen ruokavalio, runsas vihannesten ja hedelmien syöminen, liikunta ja tupakoinnin välttäminen tukevat kehon kykyä torjua hapettumisstressiä. Joissain tilanteissa lisäravinteet voivat auttaa, mutta liialliset annokset eivät aina ole hyödyksi ja voivat olla jopa haitallisia. Ymmärtämällä hapettumisstressin perusperiaatteet voi paremmin suojata terveyttään ja tehdä arkeen valintoja, jotka vähentävät solutasolla tapahtuvaa vauriota.