Flammerin oireyhtymä

Flammerin oireyhtymä

Flammerin oireyhtymä on verisuonten säätelyn häiriö, jossa pienten verisuonten supistuminen ja laajeneminen ei toimi normaalisti. Se ilmenee usein kylminä käsiinä ja jaloissa, matalana verenpaineena sekä herkänä reagointina ympäristön lämpötilan muutoksiin. Monilla esiintyy myös migreenin kaltaisia päänsärkyjä, lisääntynyttä herkkyyttä hajuille tai lääkkeille sekä ajoittaisia näkö- tai kuulohavaintojen vaihteluita. Silmän kannalta oireyhtymä on merkittävä, koska se voi vaikuttaa silmän verenkiertoon ja lisätä riskiä tiettyihin näköä heikentäviin sairauksiin, kuten eräisiin glaukooman muotoihin. Taustalla voi olla perinnöllinen alttius ja hermoston liiallinen herkistyminen verisuonien säätelylle. Diagnoosi perustuu oireisiin, kliiniseen tutkimukseen ja tarvittaessa testeihin, jotka mittaavat verisuonten reaktioita esimerkiksi kylmään. Hoito on usein elämäntapapohjaista: lämpimänä pysyminen, riittävä nesteytys, säännöllinen uni ja verenpaineen seuraaminen voivat vähentää oireita. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää lääkkeitä, jotka parantavat verenkiertoa tai estävät liiallista suonien supistumista. On tärkeää keskustella lääkärin kanssa, koska tietyt lääkkeet ja aineet voivat pahentaa tilaa. Kun oireet tunnetaan ja hoidetaan oikein, monet pystyvät hallitsemaan elämäänsä ilman suurta haittaa ja vähentämään riskiä pysyville vaurioille silmissä tai muissa elimissä.