Miksi oikea silmätippatekniikka on tärkeää Silmäsairauksien (kuten glaukooman) hoidossa silmätipat annostelevat lääkettä suoraan silmään. Suuri osa tipasta voi kuitenkin huuhtoutua kyyneltiehyiden kautta elimistöön, mikä heikentää lääkkeen vaikutusta silmässä ja lisää sivuvaikutusten riskiä. Esimerkiksi tutkimusten mukaan jopa 80 % paikallisesti annostellusta silmätipasta valuu nasolakrimaalisen...
Timololi on yleisesti käytetty beetasalpaajalääke silmätippomuodossa, ja sen sivuvaikutukset voivat olla sekä paikallisia että systeemisiä. Paikallisia reaktioita ovat esimerkiksi silmän polttelu, kutina, punoitus sekä tilapäinen näön sumentuminen tipan laiton jälkeen. Joillain ihmisillä timololi aiheuttaa kuivan tai liikaisen tunteen silmässä tai tunteen vierasesineestä. Koska pieni osa lääkkeestä voi imeytyä verenkiertoon, se voi joillain potilailla vaikuttaa myös sydämeen tai hengitysteihin. Systeemisiä vaikutuksia voivat olla hidas syke, matala verenpaine sekä hengityksen vinkuminen tai hengästyminen, erityisesti henkilöillä, joilla on keuhkosairaus. Muita mahdollisia vaikutuksia ovat väsymys, heikentynyt rasituksensieto ja satunnaiset mielialan muutokset. Vakavat reaktiot ovat harvinaisia, mutta hengitysvaikeudet, pyörtyminen tai voimakas huimaus vaativat välitöntä hoitoa. Ennen timololin aloittamista kannattaa keskustella lääkärin kanssa omista sairauksista ja muista käytössä olevista lääkkeistä, ja haittojen vähentämiseksi voidaan käyttää esimerkiksi nenäpielen painamista tipan laitteen jälkeen tai harkita vaihtoehtoista hoitoa.
