Lakisääteinen sokeus

lakisääteinen sokeus

Lakisääteinen sokeus tarkoittaa lain määräämää määritelmää siitä, milloin henkilö katsotaan virallisesti sokeaksi. Määritelmä perustuu yleensä silmälääkärin suorittamiin mittauksiin, kuten näöntarkkuuteen ja näkökentän kokoon. Se ei aina tarkoita täydellistä pimeyttä, vaan sitä, että näkö on niin rajoittunutta, että se täyttää lainsäädännön kriteerit. Tällainen virallinen tunnistus voi oikeuttaa erityisiin etuuksiin, kuntoutukseen ja palveluihin sekä apuvälineisiin. Saamalla virallisen statuksen henkilö ja hänen läheisensä voivat paremmin suunnitella arjen järjestelyjä ja saada tarvittavaa tukea. Diagnoosi tehdään lääketieteellisten tutkimusten perusteella, ja joskus tarvitaan toistuvia arviointeja tilanteen varmistamiseksi. Lakisääteinen määrittely auttaa myös työnantajia ja oppilaitoksia järjestämään tarpeellisia mukautuksia. On hyvä tietää paikalliset käytännöt, sillä yksityiskohdat ja oikeudet voivat vaihdella eri maissa.